Taken%20from%20the%20top%20of%20Poon%20Hill%20before%20sun%20rise_edited.jpg
 

MINDFULNESS

Mindfulness on perustana useimmissa Avara Valmennuksen palveluissa. Tässä on listaa yleisimmin esille tulleista mindfulnessiin liittyvistä kysymyksistä. Jos jokin asia jäi askarruttamaan mieltäsi, niin otathan meihin yhteyttä!

MITÄ ON MINDFULNESS?

Mindfulnessissa eli tietoisessa läsnäolossa kiinnitetään tarkoituksenmukaisesti huomiota nykyhetkeen tuomitsematta ajatuksiamme, tunteitamme tai kehontuntemuksia. Kun tiedostamme kehon sekä mielen tilamme, voimme ymmärtää selkeämmin, sekä tarvittaessa muuttaa, esim. negatiivisia automaattisia tapojamme, reaktioitamme, tottumuksia sekä ajatuskulkuja. Voidaan sanoa, että mindfulness tuo meidät tiukasti kiinni tähän hetkeen - ei menneisyyden murehtimiseen tai tulevaisuudesta huolehtimiseen. Avainasemassa on meidän suhtautuminen kaikkeen sisäiseen (keho, tunteet, ajatukset) sekä ulkopuoliseen (ihmissuhteet, näkö- ym. aistitieto). Oleellinen osa Avaran opettamaa mindfulness-metodia on itsensä hyväksymisen harjoittelu, ajatustensa arvostelemattomuus sekä myötätunto itseä ja muita kohtaan.

MITEN TIETOISTA LÄSNÄOLOA VOIDAAN HARJOITELLA?

Periaatteessa mindfulnessia voidaan "harjoitella" joka hetkellä muistamalla vain tuoda tietoisuus täysin tähän hetkeen. Tämä voi kuitenkin olla helpommin sanottu kuin tehty, joten erilaiset formaalit ja epäformaalit harjoitukset tukevat meitä palauttamaan itsemme tietoiseksi pitkin päivää. Harjoitukset myös tukevat  itsessään hyvinvointiamme useilla eri tasoilla tutkimusten mukaan.

Formaalit harjoitukset koostuvat yleensä erilaisista tietoisuus- sekä meditaatioharjoitteista, joita voidaan tehdä istuen, maaten, kävellen tai muunlaisessa liikkeessä kuten joogassa. Nk. epäformaalit harjoitukset koostuvat hyvin laajasta kirjosta suurempia ja pienempiä huomiopisteitä eri elämänalueilla, joilla tietoinen läsnäolo voi auttaa meitä elämään hetkessä täysin, selkein ja rauhallisin mielin.

MIKSI MINDFULNESSISSA TEHDÄÄN ERILAISIA "HARJOITUKSIA"?

Tietoisessa läsnäolossa henkilökohtainen tekeminen, tai pikemminkin "oleminen", on avainasemassa. Mindfulness ei siten ole pelkkä idea, jota voi muistisäännön tavoin soveltaa elämäänsä kovin helposti. Henkilökohtainen kokemus formaalien ja epäformaalien harjoitusten kautta tuo ymmärryksen mindfulnessin "ideasta" osaksi todellisuutta.

Mindfulness voidaan nähdä kehittyvänä taitona aivan kuten vaikkapa instrumentin soittaminen. Ilman soittamista taidot eivät kehity. Soittamisesta poiketen, mindfulnessissa instrumentti on aina mukanasi ja valmiina käyttöä sekä harjoittelua varten.

MISTÄ MINDFULNESS ON SAANUT ALKUNSA?

Ihmiskunnan historiassa erilaisia moderniin mindfulnessiin rinnastettavia "harjoituksia" on tehty jo ennen ajanlaskua eri itämaisissa kulttuureissa. Mm. Intian sekä Tiibetin joogiset perinteet ovat käyttäneet tietoista läsnäoloa osana elämäntapaansa, samoin kuin eri buddhalaiset perinteet zenistä suurempiin buddhalaisiin lahkoihin. Myös muinaisen Kreikan sekä Rooman stoalaisessa perinteessä on vivahteita tietoisen läsnäolon perusperiaatteista.

Mindfulness-harjoitukset, joita Avaralla käytetään, pohjautuvat pääosin yhdysvaltalaisen alan modernin pioneerin, Jon Kabat-Zinnin sekä hänen kollegoidensa metodeihin, jotka hän laati 1980-luvulla osaksi nk. MBSR-ohjelmaa (Mindfulness-Based Stress Reduction). Näillä metodeilla ja niiden toimivuudella on laaja vertaisarvioitu tieteellinen pohja. Avaralla on tärkeää, että ihmisten henkilökohtaisten kokemusten lisäksi, ohjaamillamme ja opettamillamme asioilla on perusta tieteellisessä tutkimuksessa.

MITÄ HYÖTYÄ TIETOISESTA LÄSNÄOLOSTA ON?

Mindfulness-harjoitusten on todettu auttavan mm.

  • Kroonisiin ja akuutteihin kiputiloihin

  • Stressiin (mm. liittyen työhön, kotielämään, ihmissuhteisiin ja ruokaan) ja sen laajaan oirekirjoon

  • Korkeaan verenpaineeseen

  • Uupumukseen ja väsymykseen

  • Unihäiriöihin

  • Ahdistukseen, masennukseen, paniikki- ja pelkotiloihin


Näiden lisäksi mindfulnessin voidaan nähdä kehittävän kykyämme hallita halujamme ja tunteita, hyväksyä itsemme, rentoutua stressaavissakin hetkissä sekä kestää paremmin epämiellyttäviä hetkiä. Mindfulness-metodien avulla voimme myös selkeyttää itsellemme suuntaa elämässämme, jos se sattuu olemaan hiukan hukassa. Mindfulness voi tuoda ymmärrystä siihen, mikä meitä motivoi ja mikä ei, mikä meitä rajoittaa ja miten rajoituksia voidaan purkaa. Mindfulness kehittää myös keskittymiskykyämme sekä kykyä kiinnittää huomiota sisäisiin (keho, ajatukset, tunteet) tuntemuksiin. Tässä on muutamia meta-analyysejä, joita voit vilkaista läpi mindfulnessin mitatuista hyödyistä:

Cavanagh, K., et al., 2014Abbott, R. A., et al., 2014https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30714811/Chiesa, A. and Serretti, A., 2009

ONKO MINDFULNESS PSYKOTERAPIAA?

Mindfulness ei ole psykoterapiaa tai psykologista konsultaatiota, vaan tapa elää enemmän läsnä tässä hetkessä sekä omassa kehossaan selkein mielin. Jos käyt parhaillaan psykoterapeutilla tai psykologilla, kysy, sopivatko mindfulness-harjoitteet arkeesi tällä hetkellä. Esim. keskivaikean tai vaikean masennuksen sekä traumaperäisen stressihäiriön tilanteissa, on parasta hakeutua terveydenhuollon piiriin, eikä pyrkiä hoitamaan niitä mindfulnessilla. Jos sinulla herää kysymyksiä näihin liittyen, ota rohkeasti yhteyttä ja katsotaan, sopisiko mindfulness sinulle juuri nyt.

VOIKO KUKA TAHANSA HARJOITTAA MINDFULNESSIA?

Kuka tahansa voi harjoittaa mindfulnessia. Kehon tai mielen tila (esim. onko mieli hyperaktiivinen vai rauhallinen) tai persoonallisuus eivät vaikuta siihen, voiko mindfulnessia harjoittaa. Ainoat rajoitteet koskevat tiettyjä mielenterveyden häiriöitä (kts. edellinen kysymys). Tietoinen läsnäolo on taito sekä olemisen tapa, jota voidaan kehittää tarkoituksenmukaisesti.

ONKO MINDFULNESS RENTOUTUMISHARJOITUSTA?

Vaikka tietyillä mindfulness-metodeilla voidaan saada "sivutuotteena" rentoutta sekä stressin purkautumista, tietoisuusharjoitukset eivät ole varsinaisesti rentoutumisharjoituksia. Rentous ei ole päämäärä itsessään, mutta useasti se tulee luonnostaan, kun mieli, tunteet ja keho ovat keskitetyssä ja selkeässä tilassa.

ONKO MINDFULNESS PELKKÄÄ ISTUMAMEDITAATIOTA?

Meditaatiot ovat yksi mindfulness-harjoitusten muoto. Mindfulness-meditaatiot eivät ole tiukasti sidottuja muotoon, jossa niitä harjoitetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme tehdä harjoitukset meille sopivassa asennossa, vaikka kokeilemmekin myös istuma-asennossa tehtävää meditaatioharjoitusta.

ONKO MINDFULNESS TAI MEDITAATIO USKONNOLLISTA TAI OKKULTTISTA HARJOITUSTA?

Ei ole. Vaikka tietoisen läsnäolon periaatteet ja harjoitteet ovat itämaisissa uskonnoissa ja filosofioissa, eivät harjoituksemme tai koulutus ole millään tavoin uskonnollista tai hengellistä.